Santerin ässä: Ammatillista koulutusta on Suomessa liian paljon

Suomessa on ollut aikojen saatossa erittäin paljon puhetta koulutuksesta. Koulutuksen tasoa kehitetään jatkuvasti ja maamme saa toistuvasti loistavia arvosteluja hyvästä sekä toimivasta koulujärjestelmästä. Koulutusajat ovat kuitenkin erittäin pitkiä muihin maihin verrattuna. Tämä johtuu mielestäni siitä, että eräille aloille koulutetaan väkeä käytännössä turhaan tai heitä koulutetaan alan vaativuuteen nähden liian pitkään.

Joka alalle vaaditaan nykyään koulutus. Jos haluat viljellä maata, tulee sinulla olla käytännössä tutkinto maatalouden saralta. Kun haluat päästä kauppaan töihin, sinulla tulisi olla jokin koulutus asiaan. Mikäli haluat toimia vastaanottovirkailijana hotellissa, tarvitset koulutuksen. Oikeastaan tarvitset myös koulutuksen, mikäli haluat olla myymässä vaikkapa kahvia tai mehua omasta kojustasi (hygieniapassi). Nykyään tarjotaan jopa tonttukoulutusta Rovaniemellä (kesto on vuoden). Eli kohta et saa edes tonttuilla ilman asiaankuuluvaa koulutusta. Naurettavaa.

Olen ehkä (esi)historiallinen ihminen tässä tapauksessa. Suomessakin oli aika, jolloin ei tarvinnut ammattikuntaan kuulua, että pystyi tekemään tietyn alan töitä. Ihminen pystyi toimimaan konduktöörinä, eikä haettaessa todellakaan oletettu että sinulla on muodollinen pätevyys alalle. Pystyi toimimaan kaupassa töissä, sait viljellä maata ja taatusti sait tarjoilla baarissakin ilman kaiken maailman todistuksia ja pätevyyksiä.

Idea koulutuksessa jokaiselle alalle on tosiaan naurettava. Tarvitsetko oikeasti 3 vuoden opinnot, että saat kaataa kaljat hanasta laseihin ja antaa lasit asiakkaille? Tarvitaanko oikeasti 3 vuoden koulutus kaupan kassalle? Olen kyllä huomannut, että monet lukiolaiset käyvät siellä ilman mitään koulutusta ja pärjäävät vallan mainiosti. Joko ihmiset ovat täysin uusavuttomia, tai sitten vika on koulutusjärjestelmässä, joka mahdollisesti aliarvioi nuorisoa.

Miksi nuoria sitten koulutetaan älyttömän pitkään? Oma teoria on se, että nuoret, jotka tippuisivat usein tyhjän päälle tarvitsevat jonkin "koulutuksen", sillä he eivät pääsisi yläkoulun todistuksillaan töihin, eivätkä he ole taidollisesti tarpeeksi hyviä omaksumaan kolmen vuoden koulutusta lukiossa. Heidät on parempi laittaa opiskelemaan muutaman vuoden ajaksi ammattikouluun. Tästäkin opiskeluajasta iso osa käytetään "sluibailuun" ja loput ilmaisen työn tekemiseen, jotta osattaisiin toimia vaikkapa myyjänä. Sama juttu käy esim. vastaanottovirkailijoiden kanssa. Tuskinpa oikeasti tarvitsisi käydä kolmen vuoden koulutusta, jotta saat toimia hotellin aulassa. Käytännössä nuoret laitetaan siis tekemään ilmaiseksi työtä, jota he pystyisivät tekemään vaikkapa lukiopohjalta.

Todellisuudessa emme tarvitse 3 vuoden koulutusta, jotta pystyisimme saamaan nuoria töihin. Työtahti ammattikouluissa on hidasta, vaikka aineopintoja ei hirveästi ole. Aineopinnot saisi hoidettua varmasti noin vuodessa/1,5 vuodessa, ja siihen päälle n. 2kk työharjoittelu. Pätevyys olisi saavutettu mainitsemallani tavalla alle 2 vuodessa. Miksi näin ei sitten tehdä?

Yksi tekijä hitaassa koulutuksessa on mielestäni turha lainsäädäntö. Sen mukaan ammatillisen koulutuksen kesto on vähintään kaksivuotinen (Lähde: Finlex, Laki ammatillisesta koulutuksesta, 3.luvun 12.§). Näin ollen ammattikouluihin tarvitsee aikatauluttaa kaiken maailman työharjoittelua ja niistä tulee saada tietty määrä opintopisteitä. En tosin usko, että tarvitset oikeasti hotellin aulaan tai kaupan kassalle tai keittiössä toimimiseen useamman kuukauden kestävää harjoittelua. Jos olet jo alan opiskellut, niin tarvitset vain pienen kosketuksen käytäntöön. Se on siinä. Olet valmistunut. Mutta ei, näin ei jostain syystä tehdä.

Miten sitten lyhennämme koulutuksen kestoa? Ratkaisu: ensinnäkin laki koulutuksen lyhentämisestä: vähimmäispituutta ei tulisi säilyttää, vain aineopintojen osalta tulisi olla vähimmäisvaatimukset, mitä tulee olla suoritettuna. Ei olisi reilua, että alalla X saisi enemmän yleissivistystä koulutuksen ohella kuin alalla Y. Aineiden opinnot, kuten myös työharjoittelu, tulisi porrastaa alakohtaisesti. Jos jollakin alalla tarvitaan enemmän työharjoittelua (esimerkiksi automekaanikolla tämä tulee luultavasti tarpeeseen, sillä autot ovat monimutkaisia. Myös parturi-kampaajan kuvittelisin kaipaavan pidempää työharjoittelua), niin laissa tulisi säätää näille aloille eripituiset työharjoittelujaksot. Esimerkkinä juuri tämä: kaupan kassalle vähemmän kuin mekaanikolle, sillä kaupan kassan ei tarvitse välttämättä olla huippuosaaja. Asiakkaat tuskin valittavat, jos tuotteiden lukeminen kestää 3s pidempään kuin pidempään työskennelleillä. Asiakkaat valittavat mekaanikolle, jos auto kestää vain 3sekuntia. Sama porrastus tulisi olla myös käytössä aineopintojen kanssa (käsittääkseni se on jo jollain tapaa ammattikouluissa, tosin). Jokaisella alalla tulisi opiskella omaan alaan liittyviä opintoja enemmän, mutta toisaalta yleissivistystä ei saa karsia. Eli käytännössä koulutukset voisi olla eripituisia: tällä hetkellä laissa minimi on 80 opintoviikkoa, mutta minimiä voitaisiin laskea alakohtaisesti tai nostaa. Lähinnä laskea, sillä en ymmärrä miten voidaan käyttää 3 vuotta tietyillä aloilla.

Yksi ratkaisu on ottaa käyttöön eräänlainen kisällijärjestelmä. Nyt on jo käytössä oppisopimuskoulutus, mutta se antaa vain samanlaisen muodollisen pätevyyden kuin ammattikoulusta saa. Ratkaisuni olisi se, että ihminen otettaisiin töihin matalammalla palkalla kuin alan osaaja, ja häntä koulutetaan työn kautta. Koulutuksen saaneet ihmiset olisivat ohjaajia, ja he perehdyttäisivät tämän oppilaan työhönsä. Lempiesimerkkini kaupan kassasta osoittaa, että sillä alalla tämä toimii, ainakin lukiolaisten kanssa. Teoriassahan auton korjaamista, kokkaamista yms. voitaisiin myös opettaa tällä tapaa.

En usko, että oikeasti tarvitsemme muodollista pätevyyttä ihan kaikkeen. Juuri tämä on suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi ongelmista: nuoret pakotetaan opiskelemaan jotain, jota ei välttämättä oikeasti tarvitsisi opiskella. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että myös laajoja opintokokonaisuuksia tarvitaan. Jos joku on oikeasti niin uusavuton, ettei opi myyjäksi 2 kk jaksolla, niin annetaan hänelle mahdollisuus toimia työharjoittelussa vaikka vuoden päivät. Laaja koulutusmahdollisuus on tärkeä myös siksi, että "oppipojat" tarvitsevat vakaan ja asiantuntevan valvojan, joka pystyy oppilaitaan ohjaamaan työssä oppimisessa.