Suomessa on ollut aikojen saatossa erittäin paljon puhetta
koulutuksesta. Koulutuksen tasoa kehitetään jatkuvasti ja maamme saa
toistuvasti loistavia arvosteluja hyvästä sekä toimivasta koulujärjestelmästä.
Koulutusajat ovat kuitenkin erittäin pitkiä muihin maihin verrattuna. Tämä
johtuu mielestäni siitä, että eräille aloille koulutetaan väkeä käytännössä
turhaan tai heitä koulutetaan alan vaativuuteen nähden liian pitkään.
Joka alalle vaaditaan
nykyään koulutus. Jos haluat viljellä maata, tulee sinulla olla käytännössä
tutkinto maatalouden saralta. Kun haluat päästä kauppaan töihin, sinulla tulisi
olla jokin koulutus asiaan. Mikäli haluat toimia vastaanottovirkailijana
hotellissa, tarvitset koulutuksen. Oikeastaan tarvitset myös koulutuksen,
mikäli haluat olla myymässä vaikkapa kahvia tai mehua omasta kojustasi
(hygieniapassi). Nykyään tarjotaan jopa tonttukoulutusta Rovaniemellä (kesto on
vuoden). Eli kohta et saa edes tonttuilla ilman asiaankuuluvaa koulutusta.
Naurettavaa.
Olen ehkä
(esi)historiallinen ihminen tässä tapauksessa. Suomessakin oli aika, jolloin ei
tarvinnut ammattikuntaan kuulua, että pystyi tekemään tietyn alan töitä.
Ihminen pystyi toimimaan konduktöörinä, eikä haettaessa todellakaan oletettu
että sinulla on muodollinen pätevyys alalle. Pystyi toimimaan kaupassa töissä,
sait viljellä maata ja taatusti sait tarjoilla baarissakin ilman kaiken
maailman todistuksia ja pätevyyksiä.
Idea koulutuksessa
jokaiselle alalle on tosiaan naurettava. Tarvitsetko oikeasti 3 vuoden opinnot,
että saat kaataa kaljat hanasta laseihin ja antaa lasit asiakkaille?
Tarvitaanko oikeasti 3 vuoden koulutus kaupan kassalle? Olen kyllä huomannut,
että monet lukiolaiset käyvät siellä ilman mitään koulutusta ja pärjäävät
vallan mainiosti. Joko ihmiset ovat täysin uusavuttomia, tai sitten vika on
koulutusjärjestelmässä, joka mahdollisesti aliarvioi nuorisoa.
Miksi nuoria sitten
koulutetaan älyttömän pitkään? Oma teoria on se, että nuoret, jotka tippuisivat
usein tyhjän päälle tarvitsevat jonkin "koulutuksen", sillä he eivät
pääsisi yläkoulun todistuksillaan töihin, eivätkä he ole taidollisesti
tarpeeksi hyviä omaksumaan kolmen vuoden koulutusta lukiossa. Heidät on parempi
laittaa opiskelemaan muutaman vuoden ajaksi ammattikouluun. Tästäkin
opiskeluajasta iso osa käytetään "sluibailuun" ja loput ilmaisen työn
tekemiseen, jotta osattaisiin toimia vaikkapa myyjänä. Sama juttu käy esim.
vastaanottovirkailijoiden kanssa. Tuskinpa oikeasti tarvitsisi käydä kolmen
vuoden koulutusta, jotta saat toimia hotellin aulassa. Käytännössä nuoret
laitetaan siis tekemään ilmaiseksi työtä, jota he pystyisivät tekemään vaikkapa
lukiopohjalta.
Todellisuudessa emme tarvitse 3 vuoden koulutusta, jotta
pystyisimme saamaan nuoria töihin. Työtahti ammattikouluissa on
hidasta, vaikka aineopintoja ei hirveästi ole. Aineopinnot saisi
hoidettua varmasti noin vuodessa/1,5 vuodessa, ja siihen päälle n. 2kk
työharjoittelu. Pätevyys olisi saavutettu mainitsemallani tavalla alle 2
vuodessa. Miksi näin ei sitten tehdä?
Yksi tekijä hitaassa
koulutuksessa on mielestäni turha lainsäädäntö. Sen mukaan ammatillisen
koulutuksen kesto on vähintään kaksivuotinen (Lähde: Finlex, Laki
ammatillisesta koulutuksesta, 3.luvun 12.§). Näin ollen ammattikouluihin
tarvitsee aikatauluttaa kaiken maailman työharjoittelua ja niistä tulee saada
tietty määrä opintopisteitä. En tosin usko, että tarvitset oikeasti hotellin
aulaan tai kaupan kassalle tai keittiössä toimimiseen useamman kuukauden
kestävää harjoittelua. Jos olet jo alan opiskellut, niin tarvitset vain pienen
kosketuksen käytäntöön. Se on siinä. Olet valmistunut. Mutta ei, näin ei
jostain syystä tehdä.
Miten sitten lyhennämme
koulutuksen kestoa? Ratkaisu: ensinnäkin laki koulutuksen lyhentämisestä:
vähimmäispituutta ei tulisi säilyttää, vain aineopintojen osalta tulisi olla
vähimmäisvaatimukset, mitä tulee olla suoritettuna. Ei olisi reilua, että
alalla X saisi enemmän yleissivistystä koulutuksen ohella kuin alalla Y.
Aineiden opinnot, kuten myös työharjoittelu, tulisi porrastaa alakohtaisesti.
Jos jollakin alalla tarvitaan enemmän työharjoittelua (esimerkiksi
automekaanikolla tämä tulee luultavasti tarpeeseen, sillä autot ovat
monimutkaisia. Myös parturi-kampaajan kuvittelisin kaipaavan pidempää
työharjoittelua), niin laissa tulisi säätää näille aloille eripituiset
työharjoittelujaksot. Esimerkkinä juuri tämä: kaupan kassalle vähemmän
kuin mekaanikolle, sillä kaupan kassan ei tarvitse välttämättä olla
huippuosaaja. Asiakkaat tuskin valittavat, jos tuotteiden lukeminen kestää 3s
pidempään kuin pidempään työskennelleillä. Asiakkaat valittavat mekaanikolle,
jos auto kestää vain 3sekuntia. Sama porrastus tulisi olla myös käytössä
aineopintojen kanssa (käsittääkseni se on jo jollain tapaa ammattikouluissa,
tosin). Jokaisella alalla tulisi opiskella omaan alaan liittyviä opintoja
enemmän, mutta toisaalta yleissivistystä ei saa karsia. Eli käytännössä
koulutukset voisi olla eripituisia: tällä hetkellä laissa minimi on 80
opintoviikkoa, mutta minimiä voitaisiin laskea alakohtaisesti tai nostaa.
Lähinnä laskea, sillä en ymmärrä miten voidaan käyttää 3 vuotta tietyillä
aloilla.
Yksi ratkaisu on ottaa
käyttöön eräänlainen kisällijärjestelmä. Nyt on jo käytössä
oppisopimuskoulutus, mutta se antaa vain samanlaisen muodollisen pätevyyden
kuin ammattikoulusta saa. Ratkaisuni olisi se, että ihminen otettaisiin töihin
matalammalla palkalla kuin alan osaaja, ja häntä koulutetaan työn kautta.
Koulutuksen saaneet ihmiset olisivat ohjaajia, ja he perehdyttäisivät tämän
oppilaan työhönsä. Lempiesimerkkini kaupan kassasta osoittaa, että sillä alalla
tämä toimii, ainakin lukiolaisten kanssa. Teoriassahan auton korjaamista,
kokkaamista yms. voitaisiin myös opettaa tällä tapaa.
En usko, että oikeasti
tarvitsemme muodollista pätevyyttä ihan kaikkeen. Juuri tämä on suomalaisen
koulutusjärjestelmän yksi ongelmista: nuoret pakotetaan opiskelemaan jotain,
jota ei välttämättä oikeasti tarvitsisi opiskella. Pidän kuitenkin tärkeänä
sitä, että myös laajoja opintokokonaisuuksia tarvitaan. Jos joku on oikeasti
niin uusavuton, ettei opi myyjäksi 2 kk jaksolla, niin annetaan hänelle
mahdollisuus toimia työharjoittelussa vaikka vuoden päivät. Laaja
koulutusmahdollisuus on tärkeä myös siksi, että "oppipojat"
tarvitsevat vakaan ja asiantuntevan valvojan, joka pystyy oppilaitaan ohjaamaan
työssä oppimisessa.
Tunnisteet: aloille, Ammattikoulu, joillekin, Jännän äärellä, koulutus, liiallinen, naurettavaa, Rovaniemi, Tonttuopisto