Klassinen tiedonmääritelmä. Tää on aika hyvä esimerkiksi esseekysymyksissä..
"Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin ollen esimerkiksi aistihavainnot eivät ole tietoa, sillä tieto on tietoa vasta, kun joku ymmärtää ja uskoo sen järjellään, eivätkä aistihavainnot täytä myöskään uskomuksen tai perustelun kriteerejä. Perustelujen voidaan katsovan tuovan tietoon varmuutta ja järkevyyttä."
Pikkujuttuja, mutta iha kiva tietää!"Yleensä pyritään myös erottamaan toisistaan tieto ja informaatio. Informaatiota ovat monet asiat, mitä nykyään kutsutaan tiedoksi, kuten bitit tai geenit tai nuottivihkojen nuotit. Nämä ovat kuitenkin informaatiota. Yleinen käsitys on, että tieto edellyttää informaation tulkitsemista, eli informaation asettamista merkitykselliseen yhteyteen. Näin ollen tiedolla pitää olla subjekti, eli joku joka tietää ja objekti, eli asia, joka tiedetään."
George Berkeleyn näkemykset olivat ihan mielenkiintoisia myös. Eli sua ei oo, jos en nää sua!"-- Aistimukset ovat kaiken tiedon perusta, eikä niitä koskeva tiedollinen varmuus ulotu havaintojen piirin ulkopuolelle. Tämän teorian mukaan asiat siis lakkaavat olemasta, kun niitä ei havaitse. Näin ollen ihminen voi olla varma vain omista havainnoistaan."
"Tietoa voidaan pitää myös erittäin käsitteellisenä, ihmisten määrittelemänä todellisuutena, jonka tarkoituksena on vain ylläpitää ihmisten käsityksiä maailmasta. Ihminen on siis vain määritellyt ympäröivän maailman käsitteiden avulla, mutta maailma on olemassa myös ilman ihmisten tietoa."
Tunnisteet: Berkeley, Empirismi, FI3, Filosofia, Kant, Locke, Santerin pohdinnat