Lahtelaista kiekkohistoriaa

Päivän toisessa blogissani pohdin tänään varmistunutta tapahtumaa: Lahden Pelicans selviytyi jääkiekossa mitalipeleihin ensimmäistä kertaa sen historiassa. Vastaan tulee ensin Blues. Ja mitali on vain parin ottelusarjan päässä..

Voiton taustalla voittava maalivahti


Tämän uskallan sanoa suoraan ääneen: Pelicansin voiton ratkaisi a) voittava maalivahti, johon joukkue pystyi b) luottamaan. Tämä nähtiin molempien joukkueiden otteissa: kun Kuusela pelasi Pelicansin maalissa, joukkue oli epävarma, eikä hyökkäys ollut yhtä rohkeaa ja lennokasta kuin peleissä, joissa Hovinen pelasi. Pelinrakentelu oli myös selvästi varovaisempaa. Kärppiin verrattuna maalivahtipeli oli parempaa: Hovinen pystyi esittämään parit gamesaverit, kun taas Backlund päästeli puikoista helppoja maaleja. Kärppien luottamus maalivahtiin hävisi vähitellen, mikä mielestäni käänsi ottelusarjan.

Pelicansilla oli myös mahtavan äänekäs yleisö. Vaikka välillä faniklubi olikin vaisu, niin muu yleisö oli aina mukana - musiikin tahtiin taputettiin, jäähyihin reagoitiin voimakkaasti, joukkuetta kannatettiin, aplodeja jaettiin.. Ja ennen kaikkea yleisö pysyi joukkueen takana, vaikka välillä saattoi usko vähän jo hiipuakin.

Salomäen sikailut ja Latvalan esiinnousu


Jan Latvala, kaikkien tuntema Pelicans-ikoni, on ollut häikäisevä esimerkki nuorille pelaajille jo pidemmän aikaa, minkä lisäksi hän on tehnyt tunnollisesti töitä puolustuspäässä. Tällä pudotuspelikierroksella Latvala nousi myös esiin pisteiden ja tehojen valossa, mikä omalta osaltaan auttoi joukkuetta etenemään jatkoon. Muita sarjasta mieleenjääneitä käänteitä olivat Salomäen lapsellinen kiukuttelu, kun hän tönäisi tuomaria. Tämän lisäksi hän taklasi törkeästi Hodgmania, josta kurinpitäjät lopulta lätkäisivät vain yhden ottelun pelikiellon. Tätä ei moni ymmärtänyt, sillä taklaus oli törkeästi sääntöjenvastainen. Tuleeko pelaajan loukkaantua pahasti, jotta tekijää rangaistaan? Ei minun mielestäni.

Ennakkoasetelmat

Pelicans kohtaa seuraavalla kierroksella Bluesin. Molemmat joukkueet ovat vääntäneet 7 peliä puolivälierissä, minkä lisäksi Blues on pelannut myös säälipleijareita 3 peliä. Espoolaisilla väsymys voi jo painaa, mutta heillä on puolellaan huikea flow, joka syntyi 4 peräkkäisestä voitosta runkosarjan voittajaa vastaan. Huikea saavutus. Mikäli Pelicans onnistuu katkaisemaan tämän flowin, voi Bluesin henkinen selkäranka napsahtaa yllättävän nopeasti.

Maalivahtipeli voi ratkaista nämä pelit. Jos Hovinen pysyy maalilla, Pelicans ei siihen tule kaatumaan. Bluesilla ei ole selvää, voittavaa ykkösmaalivahtia, mutta jos Ore ja Galbraith pystyvät venymään parhaimpaansa, peli tullaan ratkaisemaan kenttäpeliosaamisella. Ja siinä Pelicans lienee askeleen edellä.

Jyp-Jokerit pelissä on kaksi ehkä kovimmassa liidossa olevaa joukkuetta vastakkain. Voittaja tulee olemaan kova vastus finaalissa, pelasi siellä kuka tahansa.

Tunnisteet: , , , , ,