Ylppärivihjeet, osa 2: Äidinkieli, osa 2

Tässä tekstissä käsittelen äidinkielen yo-kokeen eri vaatimuksia ja syvennytän lukijoitani argumentaation erittelyn taitoon. Kaikki tämä teksti on tehty puhtaasti oman näkemykseni pohjalta, käyttäen apuna kuitenkin opetuksessa käytettyä materiaalia, jota yritän hieman täsmentää. Tarkoituksena on, että mahdollinen lukija osaisi hieman paremmin äikkää tosipaikan tullen. Tästä syystä esimerkit ovat toisinaan jopa hämmästyttävän kärjistettyjä.

Argumentaatio- mitä se on?

Argumentaatio voitaisiin määritellä kirjoittajan tehokeinoiksi vakuuttaa lukijansa. Argumentaation erittelyssä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi myönnytykset ja retoriset keinot.

Mikä on tekstin tarkoitus?

Ennen kuin lähdet tekemään mitään kummempaa tulkintaa tekstistä, sinun olisi ymmärrettävä tekstin tarkoitus. Mitä sillä haetaan, kenet pyritään vakuuttamaan, ketkä ovat kohderyhmää jne. Onko tekstin tarkoitus vaikkapa aiheuttaa muutosta yhteiskunnassa, vai hakeeko teksti vain kirjoittajalleen huomiota.

Tarkoitusta ei ole aina helppo löytää. Teksti kannattaa lukea huolella ja vaikkapa pariin otteeseen. Merkintöjen tekeminen havaintojesi tueksi on myös hyvä keino. Kun tekstin tarkoitus on huomattu, niin voidaan siirtyä seuraaviin vaiheisiin.

Tekstin pääväite eli teesi

Kun tekstin tarkoitus on löydetty, kannattaa miettiä mikä on sen pääväite. Väite voisi esimerkiksi olla, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt. Havaintosi tulisi liikkua tämän pääväitteen ympärillä, ja havaintojen tulisi tukea kirjoittajan pääväitettä. Eihän siinä olisi mitään ideaa, että pääväite olisi "suomalaisten heikko lukutaito" ja sitten havainnot olisivat tyyliin, että "suomalaiset liikkuvat nykyään vähemmän". Jos havaitset tehokeinojen eroavan pääväitteestä, niin luultavasti olet löytänyt joko väärän pääväitteen tai sitten havainnot ovat vääriä. Toisaalta vika voi olla myös heikossa kirjoittajassa (tässäpä vinkki, miten kannattaa omat argumentoivat tekstit tarkastaa kirjoittamisen jälkeen!)

Argumentit eli perustelut

Millä kirjoittaja on mahdollisesti perustellut väitettään? Argumenteilla kirjoittaja yleensä myy omaa mielipidettään ja vakuuttaa lukijat oman näkemyksensä oikeellisuudesta. Perustelujen tyyppejä ovat muun muassa järki-,tunne- ja kokemusperustelut.

Järkiperusteluita ovat muun muassa tilastoihin vetoaminen ja aivan selkeän syy-seurausyhteyden osoittaminen. Järjellä perusteleminen antaa yleensä lukijalle vahvan kuvan siitä, että mielipide on tosi, eikä riipu kirjoittajan subjektiivisista näkemyksistä.

Tunteisiin voidaan vedota, kun tapaus on tunteita herättävä. Tunneperusteluja voidaan käyttää vaikkapa silloin, jos omaa lähimetsää uhkaisi laajat hakkuut. Yleiseen mielipiteeseen voidaan vedota kertomalla vaikka, kuinka lapsuudessa oli kivaa temmeltää metsässä ja kuinka metsää ei saisi siksi kaataa. Tunneperustelut ovat yleensä erittäin subjektiivissävytteisiä.

Kokemusperustelu on myös vakuuttava keino tukea omaa mielipidettään. Tällöin vaikkapa omat kokemukset metsien hakkuusta voitaisiin tuoda tueksi perustelemaan omaa mielipidettä.

Lisäperustelujakin voi antaa, ja auktoriteetteihinkin voidaan vedota. Aina tulisi miettiä tekstin kontekstia pohdittaessa miksi kirjoittaja käyttää tiettyä perustelukeinoa.

Muuta: Esisopimukset, vastanäkemykset, myönnytykset

Toisinaan tekstin tarkoitus ei aukea helposti, ja silloin tulisi miettiä onko taustalla jotain esisopimuksia eli tarvitaanko ymmärtämiseen jotain taustatietoa. Taustalla voi olla vaikkapa piilotettuja asenteita tai jonkun muun aloittama keskustelu. Tällöin tekstin seuraaminen yleensä vaatii hieman tarkempaa tulkintaa. Lisäpisteitä tekstitaitovastaukseen saa taatusti, jos havaitsee nämä esisopimukset ja osaa soveltaa ne vastaukseensa.

Myös vastanäkemysten huomaaminen tulisi tehdä. Yleensä vastanäkemysten esiintuominen on melko kärjistävää ja näkemykset voivat olla erittäin mustavalkoisia. Kannattaa miettiä, mitä kirjoittaja tällä hakee ja toisaalta tulisi muistaa, että se ei ole välttämättä vastapuolen koko näkemys. Vastanäkemyksen kaataminen tuo yleensä vakuuttavuutta tekstiin, ja näiden huomaaminen tekstiä tulkittaessa on myös erittäin tärkeää.

Myönnytykset ovat hyvä keino luoda lukijalle kuva siitä, että kirjoittaja on melko puolueeton. Myönnytyksillä kerrotaan yleensä, että vastapuolella on hyvä näkeyms asiasta x, mutta yleensä niihin sisältyy "mutta", jolla näkemys kumotaan ja omaa mielipidettä korostetaan parempana kuin toisen. Tällainen lause voisi olla esimerkiksi: "on totta, että Nastolassa on paljon järviä, mutta mielestäni järvien määrää on liioiteltu. Todellisuudessa meillä Lahdessa on paljon useampia järviä.."

Erittäin kärjistettyä kyllä. Kolmas ja luultavasti viimeinen äidinkielen kirjoittamisen osa tullaan näkemään tulevalla viikolla.

Toivottavasti tekstistä oli hyötyä!

Tunnisteet: , , , ,